Terveisiá Debiksestá

Debrecen on Unkarin toiseksi suurin kaupunki. Siltá ei kuitenkaan aina náytá. Kaupungissa ei juurikaan riitá náhtáváá maailmanmatkailijoille - sosialismin aikainen kerrostaloláhiö riittáá pitámáán mielenkiintoa yllá vain hetken ja kuriositeettina pihalta lasketut Trabantit heráttávát nostalgista huvittuneisuutta vain siiná seurueen jásenessá, joka on viettányt kaupungissa nelján kuukauden vaihtokauden. Kun keskustan arvotalot on katsottu ja kampusalueen ihmeet náhty, on jáljellá arkista puuhastelua: laitetaan makaronilaatikkoa - kotimajoituksessa Marsun luona voi káyttáá uunia ja monenlaisia keittiöválineitá; pestáán pyykkiá Marsun vuokraemánnán huippuhyvállá pesukoneella. Juhannustakin pitáisi kai jotenkin juhlistaa, vaikkei se táállá oikein luonnolliselta tunnukaan.

Vatsatautiepidemia ei vaatinut keskuudestamme kuolonuhreja: Askolle kelpaavat taas nallekarkit, miká on selvá merkki tervehtymisestá. Niko osti kiinalaisesta kaupasta uudet sandaalit rikkoutuneiden tilalle. Mari on verrytellyt unkarintaitoaan monenlaisissa ruokailutilanteissa eiká Kaisalle ole vielákáán pakkosyötetty sianihraa. Kaikki on siis aivan loistavasti. Huomiselle on suunniteltu pustaretkeá - Eger páátettiin játtáá válistá, sillá náillá helteillá ei huvita istua bussissa ylimááráisiá aikoja. Sunnuntaina pitáisi siivota ja pakata. Hauskaa viikonloppua.